Tietoja

 


Jukka Salminen on vuonna 1982 syntynyt suomalainen polkupyöräilijä, seikkailija, maailmanmatkaaja ja kirjailija. Hän lähti vuonna 2005 polkemaan läpi Australian, Aasian, Afrikan, Euroopan, Etelä- ja Pohjois-Amerikan. Kaikkiaan kymmeneksi vuodeksi venähtänyt polkupyörämatka tutustutti maailmaan lähietäisyydeltä ja kouli vaatimattomaan elämään tien päällä. Nykyään Jukan voi bongata pyörän selässä kotikaupungissaan Turussa.

Ota yhteyttä:

jukka@jukkasalminen.com

040-5012929

Kuukauden suosituimmat

Kirjeitä Etelä-Amerikasta - kuvitus

Kuva
Kirjeitä-Etelä Amerikasta kirja on taiteellinen kuvaus käsittämättömän kauniista polkupyörämatkasta Andien vuoristossa ja Brasilian hiekkarannoilla.  Matkan ensimmäisen vuoden ajan Jukka Salminen etsi Andien kätkettyjä helmiä polkemalla syrjäisiä reittejä jopa yli 5000 metrin korkeudella. Reissumiehen matka kulki huikeissa maisemissa sitkeiden laamojen ja mantereen alkuperäisasukkaiden, vuoriston intiaanien jylhillä sydänmailla. Amazonin altaan laitamilla Jukka polki halki villin huumeiden viljelysalueen ja sai siellä aavikkojen karuuteen kaivattua vaihtelua trooppisen sademetsän lämmöstä ja ympäristön vihreästä eloisuudesta.  Brutaalien vuoriteiden rasituksilta Jukan pelasti lopulta hänen hyvän ystävänsä Tomin saapuminen matkaseuraksi tien päälle. Siitäpä se veijaritarina vasta syntyikin, kun kaverukset päättivät yhdistää pyörällä kulkemiseen heidän yhteisen harrastuksen, valtameren aalloilla surffaamisen. Ystävykset ostivat Brasiliasta surffilaudat ja rakensivat viemäriputkista niill
Lue lisää

500 kilometrin perhepyörämatkalla Portugalissa

Kuva
Perheen pienimmän kummitädin kutsu, täydellinen ilmasto, lyhyet etäisyydet ja maan monipuoliset maastot rantoineen ja vuoristoineen saivat meidät valitsemaan kesälomakohteeksemme Portugalin. Olimme ensimmäisellä yhteisellä pyörämatkalla tyttöystäväni Helmin ja hänen tyttären Hillan kanssa. Olin valmistellut lyhyttä matkaa pitkään ja hartaasti, jotta me kaikki saattaisimme siitä nauttia. Haastavin seikka ratkaistavaksi oli miten kahdeksanvuotias pikkutyttö kulkisi kanssamme. Ratkaisuksi muodostui sähköistetty lastenpyörä.  Hillan sähköpyörän akku jäi Helsinki-Vantaan lentoasemalle, sillä matkustajalentokoneessa ei saa kuljettaa niin suurta akkua. Sen vuoksi olimme viettäneet jo muutaman päivän Hillan kummitädin Saaran luona lähellä Lissabonia. Onneksi löysin avuliaan sähköpyöräkauppiaan kaupungista ja uusi itse tehdyltä pommilta näyttävä sähkömiehen kasaan panema akku saapui viimein perille. Matkamme alkoi. Kun olimme polkeneet ulos Cascaisin sekavasta turistikaaoksesta ja saapuneet vap
Lue lisää

Malesia ja Thaimaa

Kuva
Hua Hinistä alkaneena pyöräilypäivänä tien vasenta puolta reunustivat majesteettiset kookospalmut ja niiden lomasta pilkistivät autiot hiekkarannat ja horisonttiin asti jatkuva meri. Tien oikealla puolella kookospalmurivin välistä pilkotti riisipellot puhveleineen ja taustalla nousivat vihreät jyrkkäpiirteiset vuoret. Lähes jokainen pikkukylän asukas vilkutti ja tervehti minua. Lapset lopettivat jalkapallon, pingiksen tai muun leikin peluun ja raikuvilla huudoillaan saattoivat minua eteenpäin. Koiratkin heräsivät päiväuniltaan ihmettelemään ohikulkevaa veivaajaa. Moottoriteillä vietettyjen päivien jälkeen pienellä tiellä polkeminen vihreässä kansallispuistossa oli matkani ensimmäinen mieltä kohentava pyöräilykokemus. Täydellisen ajopäivän päätteeksi majapaikan etsintä oli tosin mennä kirjaimellisesti perseelleen. Etsin Pracphua Khriri Khanista yösijaa, kun 20-vuotias mopopoika pysähtyi kysymään mitä etsin. Hän lupasi tarjota majapaikan hänen talostaan, sillä iso talo olisi vapaa vanhem
Lue lisää

Indonesia - Sumatra

Kuva
Päiväntasaajalla 6000 kilometrin levyiseksi ketjuksi levittäytyvä maailman suurin saaristo Indonesia on kautta vuosisatojen kiehtonut matkaajia. Niin minuakin, muistan kuinka lapsena opettelin karttakirjasta Indonesian saarten nimiä, katselin väentiheyskartalta Jaavan pikimustaa väestökeskittymää ihmetellen miten ihmiset mahtuvat kulkemaan siellä ja kasvillisuuskartan syvä vihreys Borneon saaren kohdalla sai mielikuvitukseni tunkeutumaan viidakon kätköihin. Taluttaessani pyörääni Sumatralle kulkevaan lauttaan, oli tuo viidentoista vuoden takainen päiväuneni vain viiden tunnin merimatkan päässä.  Lauttamatkan aikana tapahtunut muutos infrastruktuurissa oli valtava. Varakkaan Penangin ilmastoidut talot muuttuivat hökkeleiksi, sileä asvaltti kuopiksi ja ostoskeskukset pikkukioskeiksi. Kaaosmaisessa liikenteessä Penangin järjestys oli niin ikään kaukainen muisto, sillä Pohjois-Sumatralla kaksikaistainen tie oli joskus nelikaistainen menosuuntaan ja kaistaton toiseen. Rekat pysähtyivät poik
Lue lisää

Indonesia - Jaava jaBali

Kuva
Indonesia on maailman suurin saaristo, Kaakkois-Aasian suurin maa, maailman neljänneksi väkirikkain valtio, väkirikkain muslimivaltio ja kilpailee rikkaimman faunan ja floran tittelistä Brasilian kanssa. Indonesia on jakautunut valtio taloudellisesti, väestöllisesti sekä maantieteellisesti. Jaavan saari käsittää vain 6 prosenttia maan pinta-alasta, mutta asuttaa puolta Indonesian väestöstä, eli 120 miljoonaa asukasta alueella, jonka pinta-ala on 40 % Suomen alasta. Sain kokea maailman tiheimmän asutuksen kiroukset matkallani Jakartasta Bogoriin. Kuuden kymmenen kilometrin matka oli ruuhkainen, kokonaan asuttu ja ihmisvilinä niin tiheää ettei moista koe Suomessa kuin joulumyynneissä. Indonesia sijaitsee Intian- ja Euraasian mannerlaatan törmäysvyöhykkeessä ja alue on hyvin tuliperäistä. Yksistään Jaavalla on 120 tulivuorta, joista noin 30 on yhä toimivia. Sateet ovat saarella säännöllisiä ja vulkaaninen maaperä on maailman hedelmällisimpiin kuuluva. Halusin kokea edellä mainittujen teki
Lue lisää

Brasilia

Kuva
Reitti: Fortaleza – Iguape – Prainha do Canto Verde - Aracati – Natal – Pipa -   Baia Formosa  Niin siinä sitten kävi, että Brasilian aurinkoiset rannat houkuttelivat meitä enemmän kuin Patagonian jäiset syyssateet. Olisimmehan me tietysti voineet hytistä jäätikköjen rajaamilla Tyynenvaltameren kallioilla pingviinien kanssa, mutta emme mieltäneet siinäkään olevan mitään väärää, jos nauttisimme Atlantin lämpimillä aalloilla surffailusta bikinityttöjen seurassa. Suunnittelimme yhdistävämme yhteiset harrastuksemme, pyöräilyn ja surffaamisen. Pohjois-Atlantin talvimyrskyt pumppaavat tammi-helmikuussa aaltoja Brasilian pohjoisrannikolle, joten päätimme lentää Fortalezaan.  Puhuin edellisessä matkatarinassani joidenkin chileläisten viileän oloisesta suhtautumisesta ohikulkijaan. Istuimme nyt Santiagon lentokentälle kulkevaan bussiin. Lähetin ikkunasta lentosuukon meille liput myyneelle söpölle tytölle ja vilkutin jäähyväiset hänen työtoverilleen, vanhalle miehelle, joiden kanssa olimme jutel
Lue lisää

Fillareilla Virossa

Kuva
  Kun jalkapohjani olivat tulehtuneet juoksemisesta ja tyttöystäväni Helmi oli lähdössä elämänsä ensimmäiselle pyörämatkalle, en tällä kertaa laisinkaan haaveillut kaukaisista ja korkeimmista vuoristoista, vaan suuntasin huomioni lähelle, jonne olisi edullista ja yksinkertaista matkustaa. Katseeni kiinnittyi kartalla heti Viroon, jossa en ollut koskaan ollut ja jonka pitkä rantaviiva ja sisämaan metsät lupasivat mielenkiintoisia seikkailuja. Reittimme tuli olemaan Tallinna-Haapsalu-Pärnu-Tallinna ja matkaa kertyi 600 kilometriä. Polkaistuamme kohti länttä Tallinnan upeasta vanhasta kaupungista, olemukseni täytti tuntemus tienpäällä olosta, matkamiehen näennäisesti vapaasta elämästä, jossa ei tiedä minkälaisessa keittiön sisustuksessa syö seuraavat eväänsä ja missä painaa yöllä päänsä tyynyyn. Tallinnan laitamat vilkuttivat meille miljoonien eurojen huviloineen. Omat suunnitelmamme olivat yksinkertaisempia; ilman sen suurempaa valmistelua, kulkisimme reiteillä mahdollisimman lähellä ran
Lue lisää

Kambodzha

Kuva
Uudessa maassa meidät vastaanotti poikajoukko. Köyhimmät heistä kerjäsivät rahaa ja näkyvillä olleita ruokapussejamme ja paremmassa leivässä kiinni olleet koltiaiset tarjosivat erinäisiä palvelua. Emme ostaneet lauttamatkaa Sihanoukvilleen, taksimatkaa Koh Kongiin tai edes siivousvälineitä, joita pikkupoika kauppasi polkupyörästään, joka värikkäine moppeineen, luutineen ja rätteineen muistutti enemmänkin jättimäistä riikinkukkoa kuin fillaria ja oli kaiken lisäksi sen kokoinen, että satulalla istuminen oli nuorelle kauppiaalle ajankohtaista vasta vuosien kuluttua. Sanotaan, että vajaa kymmenen vuotta aiemmin tältä rajalta astuminen Kambodzan puolelle oli kuin siirtyminen taivaasta helvettiin. Koh Kongin maakunta tunnetaan Kambodhzan ”Villinä läntenä”, kun taas Kambodhzaa kuvataan usein Aasian ”Villiksi länneksi”. Koh Kongin kaupunki on ollut pitkään eristyksessä huonojen tieolosuhteiden takia ja liikenne kaupunkiin on kulkenut pääasiassa ilmateitse ja meritse. Suhteellisessa eristäytyn
Lue lisää

Lämmittely

On mahdotonta sanoa miten matkani alkoi, sillä tuntuu kuin se ei olisi koskaan alkanutkaan. On mahdotonta tietää miksi matkani alkoi, sillä yhden vaikuttaneen seikan takaa paljastuu aina toinen. Aivan kuin sille ei edes olisi syytä, niin vain tapahtui. Kun sain idean matkalle lähdöstä, se tuntui kuitenkin selittämättömällä tavalla täydelliseltä. Ihmettelin miksi se ei ollut tullut mieleeni koskaan aiemmin. Aivan kuin kaikki tapahtumat elämässäni olisivat omalla täydellisellä tavallaan valmistaneet minua tälle matkalle.  Sille tielle en nyt harhaudu, että yrittäisin kertoa miksi matkani alkoi, mutta mielelläni kyllä kirjoitan joitakin muistikuviani siitä matkasta, joka johti minut tämän kirjassa kuvatun matkan alkuun: Kun muistelen lapsuuteni aikoja, muistan aina olleeni innokas ja aktiivinen liikkumaan ja varsin ennakkoluuloton kokeilemaan kaikkea uutta ja typerää. Olin aina mukana pallokenttien ja leikkipuistojen yhteisissä riennoissa. Joukkoeessa pelasin jääkiekkoa ja jalkapalloa. En
Lue lisää

Peru 5

Kuva
Reitti: Ayacucho – San Francisco – Quillabamba – Cusco – Quinota – Caylloma – Chivay - Arequipa Ja sitten takaisin tienpäälle. Edellisenä iltana hotellini perhe oli järjestänyt minulle jäähyväisillallisen, johon osallistui noin 20 henkeä. Olin ollut kuin perheen oma poika. Perheen äiti Alicia sanoikin hänellä olevan neljä poikalasta: 6 kuukautinen Antonio, 8-vuotias Leonardo, minä Jukka ja hänen miehensä Carlos. Olin ollut Ayacuchossa jo viisi viikkoa. Aamulla vedin kiinni puolityhjien etulaukkujeni remmit. Hivutin irtolahkeeni ylemmäs. Asetin pyöräilykenkiini pohjalliset. Pistin kengät jalkaani. Levitin iholleni aurinkorasvaa ja pyyhin aurinkolasien linssit. Olin valmis jatkamaan matkaa kun puhelimeni soi. Eräs tyttö kutsui minut hänen syntymäpäiväjuhliinsa myöhemmin illalla. Sanoin hänelle, että olin juuri lähdössä. Kävelin pankkiautomaatille. Olin hyvin levännyt ja tuntui, että minulla olisi tarmoa jatkaa matkaa. Puiston penkillä hetken istuttuani ymmärsin kuitenkin, että kyllä tämä
Lue lisää