Polkupyörällä maailman ympäri - kuvitus

Tämä on suurprojekti joka on työn alla ja vaatii miulta kymmenien tuhansien kuvien läpikäymisen. 

Tämän valmistumista odotellessamme voimme vaikka hymyillä leveästi!

Kirjaakin sopii lukea kuvia odotellessa. Sen voi ostaa itselleen webbisaitiltani: jukkasalminen.com




Kuukauden suosituimmat

Fillareilla Virossa

Kuva
  Kun jalkapohjani olivat tulehtuneet juoksemisesta ja tyttöystäväni Helmi oli lähdössä elämänsä ensimmäiselle pyörämatkalle, en tällä kertaa laisinkaan haaveillut kaukaisista ja korkeimmista vuoristoista, vaan suuntasin huomioni lähelle, jonne olisi edullista ja yksinkertaista matkustaa. Katseeni kiinnittyi kartalla heti Viroon, jossa en ollut koskaan ollut ja jonka pitkä rantaviiva ja sisämaan metsät lupasivat mielenkiintoisia seikkailuja. Reittimme tuli olemaan Tallinna-Haapsalu-Pärnu-Tallinna ja matkaa kertyi 600 kilometriä. Polkaistuamme kohti länttä Tallinnan upeasta vanhasta kaupungista, olemukseni täytti tuntemus tienpäällä olosta, matkamiehen näennäisesti vapaasta elämästä, jossa ei tiedä minkälaisessa keittiön sisustuksessa syö seuraavat eväänsä ja missä painaa yöllä päänsä tyynyyn. Tallinnan laitamat vilkuttivat meille miljoonien eurojen huviloineen. Omat suunnitelmamme olivat yksinkertaisempia; ilman sen suurempaa valmistelua, kulkisimme reiteillä mahdollisimman lähellä...
Lue lisää

Kirjeitä Etelä-Amerikasta - kuvitus

Kuva
Kirjeitä-Etelä Amerikasta kirja on taiteellinen kuvaus käsittämättömän kauniista polkupyörämatkasta Andien vuoristossa ja Brasilian hiekkarannoilla.  Matkan ensimmäisen vuoden ajan Jukka Salminen etsi Andien kätkettyjä helmiä polkemalla syrjäisiä reittejä jopa yli 5000 metrin korkeudella. Reissumiehen matka kulki huikeissa maisemissa sitkeiden laamojen ja mantereen alkuperäisasukkaiden, vuoriston intiaanien jylhillä sydänmailla. Amazonin altaan laitamilla Jukka polki halki villin huumeiden viljelysalueen ja sai siellä aavikkojen karuuteen kaivattua vaihtelua trooppisen sademetsän lämmöstä ja ympäristön vihreästä eloisuudesta.  Brutaalien vuoriteiden rasituksilta Jukan pelasti lopulta hänen hyvän ystävänsä Tomin saapuminen matkaseuraksi tien päälle. Siitäpä se veijaritarina vasta syntyikin, kun kaverukset päättivät yhdistää pyörällä kulkemiseen heidän yhteisen harrastuksen, valtameren aalloilla surffaamisen. Ystävykset ostivat Brasiliasta surffilaudat ja rakensivat viemäriputki...
Lue lisää

Pohjois-Etiopia

Kuva
Etiopia mielletään köyhyyden, nälänhätien ja sotien maaksi, jonka mediakuvaa kiillottavat useimmiten vain maan ylivertaiset kestävyysjuoksijat. Etiopia on kuitenkin ainutlaatuinen Afrikan maa. Se on yksi maailman vanhimpia valtioita ja ainut Afrikan maa, jota eurooppalaiset eivät ole koskaan valloittaneet kokonaan. Etiopia on kahvin kotimaa ja sitä on sanottu myös ihmislajin kehdoksi. Maassa on enemmän historiallisia nähtävyyksiä kuin koko Saharan etelänpuolisessa Afrikassa yhteensä ja se on ollut aikoinaan yksi maailman kehittyneimpiä sivilisaatioita. Tänäkin päivänäkin etiopialainen kulttuuri on varsin omalaatuinen: Etiopiassa eletään nyt vuotta 2000 ja etiopialaisessa vuodessa on 13 kuukautta, etiopialaiset kirjoittavat ainutlaatuisilla aakkosilla ja puhuvat kieltä jota muut eivät ymmärrä. He saavat energiansa syömällä hapanta injeraa leipää, jota sitäkään ei löydy mistään muusta maasta. Kristinuskoakin tämän maan asukkaat tulkitsevat ainutlaatuisella tavalla. Vuoristoinen maa on Af...
Lue lisää

500 kilometrin perhepyörämatkalla Portugalissa

Kuva
Perheen pienimmän kummitädin kutsu, täydellinen ilmasto, lyhyet etäisyydet ja maan monipuoliset maastot rantoineen ja vuoristoineen saivat meidät valitsemaan kesälomakohteeksemme Portugalin. Olimme ensimmäisellä yhteisellä pyörämatkalla tyttöystäväni Helmin ja hänen tyttären Hillan kanssa. Olin valmistellut lyhyttä matkaa pitkään ja hartaasti, jotta me kaikki saattaisimme siitä nauttia. Haastavin seikka ratkaistavaksi oli miten kahdeksanvuotias pikkutyttö kulkisi kanssamme. Ratkaisuksi muodostui sähköistetty lastenpyörä.  Hillan sähköpyörän akku jäi Helsinki-Vantaan lentoasemalle, sillä matkustajalentokoneessa ei saa kuljettaa niin suurta akkua. Sen vuoksi olimme viettäneet jo muutaman päivän Hillan kummitädin Saaran luona lähellä Lissabonia. Onneksi löysin avuliaan sähköpyöräkauppiaan kaupungista ja uusi itse tehdyltä pommilta näyttävä sähkömiehen kasaan panema akku saapui viimein perille. Matkamme alkoi. Kun olimme polkeneet ulos Cascaisin sekavasta turistikaaoksesta ja saapuneet...
Lue lisää

Matkan alku

Kuva
Homopoika vinkkaa minua lähempään kontaktiin. Prostituoitu haluaisi ilostuttaa iltaani. Vanha kauppias yrittää myydä minulle itse punomaansa riippumattoa. Khao San Roadia vierustavissa baareissa reppureissaajat kittaavat kaljaa ja jakavat kokemuksiaan. Ravintoloiden sisäänheittäjät nykivät minua herkkupöytiin. Seikkailun mahdollisuudet ympäröivät minua. Etsin ruokapaikkaa. Olin kävellyt jo pitkään, mutta en löytänyt vilkkaalta turistikadulta paikkaani. Otin ensiaskeleitani matkamiehenä, mutta minulla ei ollut mitään kysyttävää muilta matkaajilta ja huomasin ettei minua vietellyt heitä eteenpäin ajavat kokemukset. En löytänyt paikkaani heidänkään pöydistä. Olin kävellessäni yhtä aikaa eksyksissä ja kotonani.  En osannut päättää missä syödä ja istahdin katukivetykselle. Mietin miksei minua houkuttanut hypätä Bangkokin vilskeen vietäväksi nautintojen viettelevään maailmaan. Mietin olinko terve nuorimies. Seurasin hiljaisesti ohitse kulkevaa ihmisvirtaa ja mietin miksi he näyttävät ole...
Lue lisää

Sudan

Kuva
Egyptissä lähtöä edeltävä yö oli tuskainen. Menneet päivät olivat kiireisiä ja lehtikirjoitusten vuoksi työntäytteisiä ja olin nukkunut taas monia öitä heikosti. Selkänikin oli jumissa. Aivoni kävivät yön pitkinä tunteina kovilla kierroksilla etsiessäni vastausta kysymykseen: onko viisasta jatkaa lainkaan kohti etelää vai olisiko parempi lähteä aamulla pohjoiseen kohti kotia? Päätin että jos en nuku lainkaan sinä yönä lähden kotiin tervehtymään. Kahden tunnin yöunieni jälkeen pakkasimme laukut ja polkaisimme Aswanin satamaan ja Nasser-järven halki Sudaniin seilaavaan lauttaan. Kerran viikossa kulkeva lautta ahdattiin Afrikkalaiseen tyyliin käsin. Miehet pakkasivat kannen pullolleen halpaa kiinalaista elektroniikkaa ja egyptiläisiä elintarvikkeita. Käsin ahtaaminen on hidasta ja matkustajatkin valuivat laivaan kovin verkkaisesti. Kymmenen tunnin satamassa odottelun jälkeen laiva kuitenkin lähti laiturista täsmällisesti aikataulun mukaan: perjantaina. 24 tunnin erittäin mukavan lauttamat...
Lue lisää

Australia: Adelaide-Melbourne

Kuva
Australia on kummallisten vastakohtaisuuksien maa. Maassa joulu tulee keskellä kesää, joutsenet ovat mustia ja kotkat valkoisia, puut pudottavat oksansa ja pitävät lehtensä, etelätuulet ovat kylmiä ja pohjoistuulet lämpimiä, liikenne on vasemmanpuoleista, diesel on kalliimpaa kuin bensa, ovet aukeavat sisäänpäin, takkien vetoketjut vedetään ylös oikealla kädellä ja saunassa ei heitetä vettä kiukaalle. Niin ja syksy tulee huhtikuussa, eikä sää todellakaan ollut lämmin kun lähdin Adelaidesta kohti Melbournea. Autiomaan huippulukemista sää oli kylmennyt 34 astetta ja kaupungissa satoi vettä. Ainoa muuttumaton asia oli yhä navakasti puhaltanut vastatuuli. Päivä alkoi vuorinousulla, jota jouduin kohoamaan pitkin moottoritietä koska en ollut löytänyt ylös mutkittelevaa pikkutietä. Oli täysin pöljää polkea jyrkästi kohoavassa tunnelissa, jossa vauhtini oli vain kymmenen kilometriä tunnissa ja rekat kulkivat kovaa vauhtia ohitseni. Vasemmalla puolellani oli harmaa kiviseinä, enkä voinut paeta ...
Lue lisää

Laos

Kuva
Stung Trengistä oli vain parin tunnin ajomatka Laosiin. Enpä olisi Kambodzhasta lähtiessäni uskonut, että otan ensimmäiset päiväleponi sisämaavaltio Laosissa pienellä saarella riippumatossa keinuen. Olin Si Phan Donin 4000 saaren saaristossa, Don Detin saarella, ja keskellä Mekong-jokea.   Don Det oli 160 perheen asuttama saari, jonka päätulonlähteet ennen turismia olivat kalastus, riisinviljely ja kookospalmujen hyödyntäminen. Paikalliset olivat keksineet kuljettaa saarelleen pitkien bussimatkojen ja auringonpaahteen uuvuttamia turisteja. Sähköttömällä ja askeettisella saarella reppureissaajat saavat rentoutua hiljaisen luonnon helmassa. Näytti siltä, että jokaisella maanviljelijällä oli oma majatalo ja kilpailun ollessa tiukkaa, olivat hinnat painuneet alle euroon yöstä per bungalowi. Don Detin saari oli oiva paikka sopeutua laolaiseen elämänmenoon, sillä paikallisen sanonnan mukaan liika työnteko ja ajattelu ei ole hyväksi aivoilla ja ellei aktiviteetti kuten työnteko tai l...
Lue lisää

Iran - Kurdistan

Kuva
Tapasin Esfahanin hostellissani espanjalaispyöräilijä Miquelin(ei Indurain), joka oli pyöräillyt 6900 km matkan Barcelonasta Esfahaniin 65 päivässä. Kysyin häneltä ovatko jalat väsyneet. “Jalat ovat ok, mutta perse on kuin Japanin lippu”, vastasi Miquel. Esfahanin kaupungin ulkopuolella poliisi pysäytti minut tienvarteen. Istuin kaksi tuntia betoniaidan vieressä ja vastailin ympärillä vaihtuneiden poliisien kysymyksiin. Lopulta he päättivät, että kakara tarvitsee poliisisaattueen Turkin rajalle asti. He kenties oikeutetusti ajattelivat, että olen liian nuori ja siten liian kokematon matkustamaan yksin. Ilokseni he kuitenkin sanoivat, että näytän 17-18-vuotiaalta. Enpä olisi uskonut, että raskaat kilometrit tienpäällä nuorentaisivat minua noin paljoa. Siinä sitten matkustin kuin valtiomies seuraavat 100 km, E-sarjan Mercedeksen seurattua minua kymmenen metrin päässä takanani. Yhden kylän kohdalla pysähdyin kuin Forest Gump USA:n rannikoiden välisellä juoksutaipaleellaan, pyörähdin ympär...
Lue lisää

Argentiina-Chile

Kuva
Argentiinan raja-asemalla virkailijat surffasivat rennosti internetissä. He leimasivat letkeästi passini ja kun olin ainoa asiakas, oli heillä myös aikaa rupatella kanssani ja jakaa vinkkejä tulevasta taipaleesta. Kivenheiton päässä jäimme lepäämään raja-aseman majataloon. Viikonloppu helli aluetta kenties koko vuoden suotuisimmalla ulkoilusäällä. Lumet olivat sulaneet jo yli 6000 metrin korkeudestakin, kesäaurinko paistoi korkealta, eivätkä vuodenvaihteen vuotuiset ukonilmatkaan olleet vielä saapuneet alueelle. Majatalo oli täynnä vuorikiipeilijöitä. Kymmenet kaupunkilaiset olivat tulleet testaamaan taitojaan ja tahtoaan vuorilla. San Franciscon huippu lähellä raja-asemaa on yksi maailman helpoimpia kuusitonnisia, johon pääsee periaatteessa niinkin yksinkertaisesti kuin kävelemällä ylös kivistä mäkeä pitkin. Korkea ilmanala tekee tehtävästä kuitenkin niin vaativan, että kovin moni patikoijista palaa alas vuoristotautisena ja haaveenaan yhä elämänsä ensimmäisen kuusitonnisen huiputus. ...
Lue lisää