Polkupyörällä maailman ympäri - kuvitus

Tämä on suurprojekti joka on työn alla ja vaatii miulta kymmenien tuhansien kuvien läpikäymisen. 

Tämän valmistumista odotellessamme voimme vaikka hymyillä leveästi!

Kirjaakin sopii lukea kuvia odotellessa. Sen voi ostaa itselleen webbisaitiltani: jukkasalminen.com




Kuukauden suosituimmat

Fillareilla Virossa

Kuva
  Kun jalkapohjani olivat tulehtuneet juoksemisesta ja tyttöystäväni Helmi oli lähdössä elämänsä ensimmäiselle pyörämatkalle, en tällä kertaa laisinkaan haaveillut kaukaisista ja korkeimmista vuoristoista, vaan suuntasin huomioni lähelle, jonne olisi edullista ja yksinkertaista matkustaa. Katseeni kiinnittyi kartalla heti Viroon, jossa en ollut koskaan ollut ja jonka pitkä rantaviiva ja sisämaan metsät lupasivat mielenkiintoisia seikkailuja. Reittimme tuli olemaan Tallinna-Haapsalu-Pärnu-Tallinna ja matkaa kertyi 600 kilometriä. Polkaistuamme kohti länttä Tallinnan upeasta vanhasta kaupungista, olemukseni täytti tuntemus tienpäällä olosta, matkamiehen näennäisesti vapaasta elämästä, jossa ei tiedä minkälaisessa keittiön sisustuksessa syö seuraavat eväänsä ja missä painaa yöllä päänsä tyynyyn. Tallinnan laitamat vilkuttivat meille miljoonien eurojen huviloineen. Omat suunnitelmamme olivat yksinkertaisempia; ilman sen suurempaa valmistelua, kulkisimme reiteillä mahdollisimman lähellä...
Lue lisää

Kirjeitä Etelä-Amerikasta - kuvitus

Kuva
Kirjeitä-Etelä Amerikasta kirja on taiteellinen kuvaus käsittämättömän kauniista polkupyörämatkasta Andien vuoristossa ja Brasilian hiekkarannoilla.  Matkan ensimmäisen vuoden ajan Jukka Salminen etsi Andien kätkettyjä helmiä polkemalla syrjäisiä reittejä jopa yli 5000 metrin korkeudella. Reissumiehen matka kulki huikeissa maisemissa sitkeiden laamojen ja mantereen alkuperäisasukkaiden, vuoriston intiaanien jylhillä sydänmailla. Amazonin altaan laitamilla Jukka polki halki villin huumeiden viljelysalueen ja sai siellä aavikkojen karuuteen kaivattua vaihtelua trooppisen sademetsän lämmöstä ja ympäristön vihreästä eloisuudesta.  Brutaalien vuoriteiden rasituksilta Jukan pelasti lopulta hänen hyvän ystävänsä Tomin saapuminen matkaseuraksi tien päälle. Siitäpä se veijaritarina vasta syntyikin, kun kaverukset päättivät yhdistää pyörällä kulkemiseen heidän yhteisen harrastuksen, valtameren aalloilla surffaamisen. Ystävykset ostivat Brasiliasta surffilaudat ja rakensivat viemäriputki...
Lue lisää

Matkan alku

Kuva
Homopoika vinkkaa minua lähempään kontaktiin. Prostituoitu haluaisi ilostuttaa iltaani. Vanha kauppias yrittää myydä minulle itse punomaansa riippumattoa. Khao San Roadia vierustavissa baareissa reppureissaajat kittaavat kaljaa ja jakavat kokemuksiaan. Ravintoloiden sisäänheittäjät nykivät minua herkkupöytiin. Seikkailun mahdollisuudet ympäröivät minua. Etsin ruokapaikkaa. Olin kävellyt jo pitkään, mutta en löytänyt vilkkaalta turistikadulta paikkaani. Otin ensiaskeleitani matkamiehenä, mutta minulla ei ollut mitään kysyttävää muilta matkaajilta ja huomasin ettei minua vietellyt heitä eteenpäin ajavat kokemukset. En löytänyt paikkaani heidänkään pöydistä. Olin kävellessäni yhtä aikaa eksyksissä ja kotonani.  En osannut päättää missä syödä ja istahdin katukivetykselle. Mietin miksei minua houkuttanut hypätä Bangkokin vilskeen vietäväksi nautintojen viettelevään maailmaan. Mietin olinko terve nuorimies. Seurasin hiljaisesti ohitse kulkevaa ihmisvirtaa ja mietin miksi he näyttävät ole...
Lue lisää

500 kilometrin perhepyörämatkalla Portugalissa

Kuva
Perheen pienimmän kummitädin kutsu, täydellinen ilmasto, lyhyet etäisyydet ja maan monipuoliset maastot rantoineen ja vuoristoineen saivat meidät valitsemaan kesälomakohteeksemme Portugalin. Olimme ensimmäisellä yhteisellä pyörämatkalla tyttöystäväni Helmin ja hänen tyttären Hillan kanssa. Olin valmistellut lyhyttä matkaa pitkään ja hartaasti, jotta me kaikki saattaisimme siitä nauttia. Haastavin seikka ratkaistavaksi oli miten kahdeksanvuotias pikkutyttö kulkisi kanssamme. Ratkaisuksi muodostui sähköistetty lastenpyörä.  Hillan sähköpyörän akku jäi Helsinki-Vantaan lentoasemalle, sillä matkustajalentokoneessa ei saa kuljettaa niin suurta akkua. Sen vuoksi olimme viettäneet jo muutaman päivän Hillan kummitädin Saaran luona lähellä Lissabonia. Onneksi löysin avuliaan sähköpyöräkauppiaan kaupungista ja uusi itse tehdyltä pommilta näyttävä sähkömiehen kasaan panema akku saapui viimein perille. Matkamme alkoi. Kun olimme polkeneet ulos Cascaisin sekavasta turistikaaoksesta ja saapuneet...
Lue lisää

Indonesia - Sumatra

Kuva
Päiväntasaajalla 6000 kilometrin levyiseksi ketjuksi levittäytyvä maailman suurin saaristo Indonesia on kautta vuosisatojen kiehtonut matkaajia. Niin minuakin, muistan kuinka lapsena opettelin karttakirjasta Indonesian saarten nimiä, katselin väentiheyskartalta Jaavan pikimustaa väestökeskittymää ihmetellen miten ihmiset mahtuvat kulkemaan siellä ja kasvillisuuskartan syvä vihreys Borneon saaren kohdalla sai mielikuvitukseni tunkeutumaan viidakon kätköihin. Taluttaessani pyörääni Sumatralle kulkevaan lauttaan, oli tuo viidentoista vuoden takainen päiväuneni vain viiden tunnin merimatkan päässä.  Lauttamatkan aikana tapahtunut muutos infrastruktuurissa oli valtava. Varakkaan Penangin ilmastoidut talot muuttuivat hökkeleiksi, sileä asvaltti kuopiksi ja ostoskeskukset pikkukioskeiksi. Kaaosmaisessa liikenteessä Penangin järjestys oli niin ikään kaukainen muisto, sillä Pohjois-Sumatralla kaksikaistainen tie oli joskus nelikaistainen menosuuntaan ja kaistaton toiseen. Rekat pysähtyivät ...
Lue lisää

Sudan

Kuva
Egyptissä lähtöä edeltävä yö oli tuskainen. Menneet päivät olivat kiireisiä ja lehtikirjoitusten vuoksi työntäytteisiä ja olin nukkunut taas monia öitä heikosti. Selkänikin oli jumissa. Aivoni kävivät yön pitkinä tunteina kovilla kierroksilla etsiessäni vastausta kysymykseen: onko viisasta jatkaa lainkaan kohti etelää vai olisiko parempi lähteä aamulla pohjoiseen kohti kotia? Päätin että jos en nuku lainkaan sinä yönä lähden kotiin tervehtymään. Kahden tunnin yöunieni jälkeen pakkasimme laukut ja polkaisimme Aswanin satamaan ja Nasser-järven halki Sudaniin seilaavaan lauttaan. Kerran viikossa kulkeva lautta ahdattiin Afrikkalaiseen tyyliin käsin. Miehet pakkasivat kannen pullolleen halpaa kiinalaista elektroniikkaa ja egyptiläisiä elintarvikkeita. Käsin ahtaaminen on hidasta ja matkustajatkin valuivat laivaan kovin verkkaisesti. Kymmenen tunnin satamassa odottelun jälkeen laiva kuitenkin lähti laiturista täsmällisesti aikataulun mukaan: perjantaina. 24 tunnin erittäin mukavan lauttamat...
Lue lisää

Ecuador

Kuva
Reitti: Quito – Banos de Agua Santa – Riobamba – Alausi - Cuenca Viiden päivän ajan olin taas antanut vanhojen rasitusten kuolla pois siitä tilasta, johon uudet asiat tulisivat syntymään. Naksautin kenkäni polkimiin Quitossa ja jatkoin matkaa kohti arvaamatonta. Matkakumppaninani oli nyt ranskalainen Ben, sama mies, jonka kadotimme Maximon kanssa 900 kilometriä aiemmin Kolumbian Tatacoa-aavikolle. Poljimme kohti etelää kaupungin halkaisevalla vilkkaalla tiellä. Kun pysähdyimme kymmenen kilometrin päässä syömään, olimme vielä vilkkaalla laitakaupunkialueella. Istuin kahden metrin päässä nelikaistaisesta tiestä sijaitsevan ravintolan tuolille odottamaan riisiä, papuja ja salaattia ja ihmettelin kuinka tämänkin ravintolan työntekijät, kuten niin monet ihmiset maailmassa, viettävät suurimman osan elämästään kovassa melussa, pakokaasussa, pölyssä ja kaikkialle tunkeutuvassa harmaudessa. Kuunnellessani hiljaisesti ja katsoessani huomioiden, kuulosti bussin järeä kiihdytys ylämäkeen kehoani h...
Lue lisää

USA - Itä

Kuva
Katselin alas Kapkaupungista ylös nousseen lentokoneen ikkunasta. Katseeni kohdistui kuivien vuorten ympäröimään vihreään laaksoon. Tunnistin sen samaksi, jonka halki aiemmin pyöräilin. Vuoret näyttivät lintuperspektiivistä loivilta ja matalilta. Alhaalla polkiessa ne vaikuttivat kovin jylhiltä ja jyrkiltä. Päivittelin miten voin tunnistaa laakson, jossa vietin niin kovin lyhyen ajan. Tunnistin sen muodon, muistin kuinka mietin mihin kapeat vuorenrinteellä mutkittelevat polut kulkevat, kuka ne on tehnyt, eläimet vai ihmiset, ja miksi ne ovat omituisen kiemuraiset? Lentokoneessa ihmettelin kuinka paljon tarkkailenkaan ollessani tienpäällä. Oli melkoinen muutos siirtyä suuren uskovaisen Malawilaisen perheen parista ja kapkaupunkilaisen kesäisen hiekkarannan viereltä lumiseen New Yorkiin ja ukrainalaisen tutkijamiehen harlemilaisen ikivanhan talon vierashuoneen kylmyyteen, kosteuteen ja pimeyteen. Malawissa olin mitä konservatiivisemmassa seurassa ja nyt New Yorkissa vapaamielinen natural...
Lue lisää

Argentiina-Chile

Kuva
Argentiinan raja-asemalla virkailijat surffasivat rennosti internetissä. He leimasivat letkeästi passini ja kun olin ainoa asiakas, oli heillä myös aikaa rupatella kanssani ja jakaa vinkkejä tulevasta taipaleesta. Kivenheiton päässä jäimme lepäämään raja-aseman majataloon. Viikonloppu helli aluetta kenties koko vuoden suotuisimmalla ulkoilusäällä. Lumet olivat sulaneet jo yli 6000 metrin korkeudestakin, kesäaurinko paistoi korkealta, eivätkä vuodenvaihteen vuotuiset ukonilmatkaan olleet vielä saapuneet alueelle. Majatalo oli täynnä vuorikiipeilijöitä. Kymmenet kaupunkilaiset olivat tulleet testaamaan taitojaan ja tahtoaan vuorilla. San Franciscon huippu lähellä raja-asemaa on yksi maailman helpoimpia kuusitonnisia, johon pääsee periaatteessa niinkin yksinkertaisesti kuin kävelemällä ylös kivistä mäkeä pitkin. Korkea ilmanala tekee tehtävästä kuitenkin niin vaativan, että kovin moni patikoijista palaa alas vuoristotautisena ja haaveenaan yhä elämänsä ensimmäisen kuusitonnisen huiputus. ...
Lue lisää

Etelä-Afrikka

Kuva
Aloitan nyt siitä missä olen. En tiedä mikä on läheisen kylän nimi, sillä minulla ei ole alueen karttaa. Tiedän olevani Manmouthin piirikunnassa, New Yerseyn osavaltiossa, Yhdysvalloissa ja teltassa. Ympärilläni on havumetsää, allani sen pehmeä havupeite, tuuli raksuttaa kuivia oksia ja autotieltä kantautuu vaimea kohina. On sunnuntai. Afrikan päätös oli vain uuden alku, jos alkua ja loppua nyt ylipäätänsä edes on. Viimeiset viikot ovat olleet pientä säätämistä tätä Amerikan matkaa valmistellessa. Minulle ei tullut hetkiä kirjoittaa ylös muistojani Etelä-Afrikasta. Minulle ei tullut hetkeä jolloin sanat kumpuaisivat itsestään, kuin tyhjästä. Lähdin polkemaan tänään New Yorkista halki uuden maanosan. Teen tienpäällä nyt molempia, poljen ja kirjoitan. Sormeni ovat pakkassäässä viileät, enkä tiedä kuinka kauan ne pysyvät notkeina naputteluun. Toivon, että Etelä-Afrikan muistot lämmittävät niitä täällä kylmässä teltassa. Ei muuta kuin muistoihin ja asiaan, eli satulaan: Etelä-Afrikan pääka...
Lue lisää