Polkupyörällä maailman ympäri - kuvitus

Tämä on suurprojekti joka on työn alla ja vaatii miulta kymmenien tuhansien kuvien läpikäymisen. 

Tämän valmistumista odotellessamme voimme vaikka hymyillä leveästi!

Kirjaakin sopii lukea kuvia odotellessa. Sen voi ostaa itselleen webbisaitiltani: jukkasalminen.com




Kuukauden suosituimmat

Kirjeitä Etelä-Amerikasta - kuvitus

Kuva
Kirjeitä-Etelä Amerikasta kirja on taiteellinen kuvaus käsittämättömän kauniista polkupyörämatkasta Andien vuoristossa ja Brasilian hiekkarannoilla.  Matkan ensimmäisen vuoden ajan Jukka Salminen etsi Andien kätkettyjä helmiä polkemalla syrjäisiä reittejä jopa yli 5000 metrin korkeudella. Reissumiehen matka kulki huikeissa maisemissa sitkeiden laamojen ja mantereen alkuperäisasukkaiden, vuoriston intiaanien jylhillä sydänmailla. Amazonin altaan laitamilla Jukka polki halki villin huumeiden viljelysalueen ja sai siellä aavikkojen karuuteen kaivattua vaihtelua trooppisen sademetsän lämmöstä ja ympäristön vihreästä eloisuudesta.  Brutaalien vuoriteiden rasituksilta Jukan pelasti lopulta hänen hyvän ystävänsä Tomin saapuminen matkaseuraksi tien päälle. Siitäpä se veijaritarina vasta syntyikin, kun kaverukset päättivät yhdistää pyörällä kulkemiseen heidän yhteisen harrastuksen, valtameren aalloilla surffaamisen. Ystävykset ostivat Brasiliasta surffilaudat ja rakensivat viemäriputki...
Lue lisää

Fillareilla Virossa

Kuva
  Kun jalkapohjani olivat tulehtuneet juoksemisesta ja tyttöystäväni Helmi oli lähdössä elämänsä ensimmäiselle pyörämatkalle, en tällä kertaa laisinkaan haaveillut kaukaisista ja korkeimmista vuoristoista, vaan suuntasin huomioni lähelle, jonne olisi edullista ja yksinkertaista matkustaa. Katseeni kiinnittyi kartalla heti Viroon, jossa en ollut koskaan ollut ja jonka pitkä rantaviiva ja sisämaan metsät lupasivat mielenkiintoisia seikkailuja. Reittimme tuli olemaan Tallinna-Haapsalu-Pärnu-Tallinna ja matkaa kertyi 600 kilometriä. Polkaistuamme kohti länttä Tallinnan upeasta vanhasta kaupungista, olemukseni täytti tuntemus tienpäällä olosta, matkamiehen näennäisesti vapaasta elämästä, jossa ei tiedä minkälaisessa keittiön sisustuksessa syö seuraavat eväänsä ja missä painaa yöllä päänsä tyynyyn. Tallinnan laitamat vilkuttivat meille miljoonien eurojen huviloineen. Omat suunnitelmamme olivat yksinkertaisempia; ilman sen suurempaa valmistelua, kulkisimme reiteillä mahdollisimman lähellä...
Lue lisää

Tunnelmia kotisohvalta

Matkaevääni joilla lähdin kolme vuotta ja yli 40 000 km kestäneelle matkalleni olivat hieman arvaamattomat. Olin vain muutamaa kuukautta ennen matkan alkua alkanut toipua yli kaksi vuotta vaivanneesta unettomuudesta, jonka aikana en nukkunut yhtään yötä normaalisti, eli siten miten olin tottunut aikaisemmin nukkumaan. Lapojenvälini, joka on minulle ollut pitkään pienoinen vaiva, oli mennyt jumiin voimaharjoittelun takia viisi kuukautta ennen matkaa.  Unettomuus ei vaivannut minua merkittävästi ensimmäisenä kahtena vuoteen tienpäällä ja matkan edetessä unenlaatu vielä tasaantui. Selän kanssakaan ei ollut mitään suuria ongelmia ennen Irania, jossa se meni taas pieneen jumiin, kun olin jo vuoden ajan ehtinyt kuntouttaa sitä lepopäivinä paikallisilla kuntosaleilla. Lopullisesti jumiin selkäni meni Iranin Kurdistanissa, jossa kannoin pyöräni ja varusteeni yli lumihuippuisen vuoren. Sain selkääni hieman auki lyhyellä Suomen visiitilläni viime vuonna, mutta Afrikassa se alkoi oirehtia ene...
Lue lisää

Intia

Kuva
Intian pienen rajapostin pihalla ja avonaisessa toimistossa, kaksi pientä tyttöä huusi kahdelle suurelle rajapoliisille. Taiwanilaiset tytöt eivät hyväksyneet sitä, että heitä kutsuttiin kiinalaisiksi. Toinen skeittivaatteisiin pukeutuneista tytöistä kääntyi passijonossa minuun päin ja kysyi matkustanko pyörällä. Kun vastasin myöntävästi, hän heitti minulle ylävitosen ja sanoi minun olevan tosi cool. Rajapoliisit pyysivät tytöiltä 50 sentin ylimääräistä voitelumaksua. Pienet ja söpöt tytöt pistivät vihaisella myrskyllään passipoliisit niin hiljaisiksi, että miehet eivät kehdanneet pyytä minulta lainkaan kalastamiaan korruptiorahoja. Kiitos tytöille, minulta ei koskaan maailmalla pyydetty korruptiorahaa.  Rajatoimistosta pyöräilin matkani kahdeksanteen maahan, josta olen kuullut enemmän negatiivisia ja varoittavia kommentteja muilta matkaajilta kuin mistään muusta maasta, etenkin pyöräilijät ovat päivitelleet Intian ihanaa kamaluutta. Ensimmäisen kaupungin Khatiman kadut olivat täyn...
Lue lisää

Sudan

Kuva
Egyptissä lähtöä edeltävä yö oli tuskainen. Menneet päivät olivat kiireisiä ja lehtikirjoitusten vuoksi työntäytteisiä ja olin nukkunut taas monia öitä heikosti. Selkänikin oli jumissa. Aivoni kävivät yön pitkinä tunteina kovilla kierroksilla etsiessäni vastausta kysymykseen: onko viisasta jatkaa lainkaan kohti etelää vai olisiko parempi lähteä aamulla pohjoiseen kohti kotia? Päätin että jos en nuku lainkaan sinä yönä lähden kotiin tervehtymään. Kahden tunnin yöunieni jälkeen pakkasimme laukut ja polkaisimme Aswanin satamaan ja Nasser-järven halki Sudaniin seilaavaan lauttaan. Kerran viikossa kulkeva lautta ahdattiin Afrikkalaiseen tyyliin käsin. Miehet pakkasivat kannen pullolleen halpaa kiinalaista elektroniikkaa ja egyptiläisiä elintarvikkeita. Käsin ahtaaminen on hidasta ja matkustajatkin valuivat laivaan kovin verkkaisesti. Kymmenen tunnin satamassa odottelun jälkeen laiva kuitenkin lähti laiturista täsmällisesti aikataulun mukaan: perjantaina. 24 tunnin erittäin mukavan lauttamat...
Lue lisää

500 kilometrin perhepyörämatkalla Portugalissa

Kuva
Perheen pienimmän kummitädin kutsu, täydellinen ilmasto, lyhyet etäisyydet ja maan monipuoliset maastot rantoineen ja vuoristoineen saivat meidät valitsemaan kesälomakohteeksemme Portugalin. Olimme ensimmäisellä yhteisellä pyörämatkalla tyttöystäväni Helmin ja hänen tyttären Hillan kanssa. Olin valmistellut lyhyttä matkaa pitkään ja hartaasti, jotta me kaikki saattaisimme siitä nauttia. Haastavin seikka ratkaistavaksi oli miten kahdeksanvuotias pikkutyttö kulkisi kanssamme. Ratkaisuksi muodostui sähköistetty lastenpyörä.  Hillan sähköpyörän akku jäi Helsinki-Vantaan lentoasemalle, sillä matkustajalentokoneessa ei saa kuljettaa niin suurta akkua. Sen vuoksi olimme viettäneet jo muutaman päivän Hillan kummitädin Saaran luona lähellä Lissabonia. Onneksi löysin avuliaan sähköpyöräkauppiaan kaupungista ja uusi itse tehdyltä pommilta näyttävä sähkömiehen kasaan panema akku saapui viimein perille. Matkamme alkoi. Kun olimme polkeneet ulos Cascaisin sekavasta turistikaaoksesta ja saapuneet...
Lue lisää

Pohjois-Etiopia

Kuva
Etiopia mielletään köyhyyden, nälänhätien ja sotien maaksi, jonka mediakuvaa kiillottavat useimmiten vain maan ylivertaiset kestävyysjuoksijat. Etiopia on kuitenkin ainutlaatuinen Afrikan maa. Se on yksi maailman vanhimpia valtioita ja ainut Afrikan maa, jota eurooppalaiset eivät ole koskaan valloittaneet kokonaan. Etiopia on kahvin kotimaa ja sitä on sanottu myös ihmislajin kehdoksi. Maassa on enemmän historiallisia nähtävyyksiä kuin koko Saharan etelänpuolisessa Afrikassa yhteensä ja se on ollut aikoinaan yksi maailman kehittyneimpiä sivilisaatioita. Tänäkin päivänäkin etiopialainen kulttuuri on varsin omalaatuinen: Etiopiassa eletään nyt vuotta 2000 ja etiopialaisessa vuodessa on 13 kuukautta, etiopialaiset kirjoittavat ainutlaatuisilla aakkosilla ja puhuvat kieltä jota muut eivät ymmärrä. He saavat energiansa syömällä hapanta injeraa leipää, jota sitäkään ei löydy mistään muusta maasta. Kristinuskoakin tämän maan asukkaat tulkitsevat ainutlaatuisella tavalla. Vuoristoinen maa on Af...
Lue lisää

Peru 2

Kuva
  Reitti: Huaraz – Yungay – Chacas – Carhuaz - Huaraz  Olin edellisenä iltana saapunut bussilla Huarazin kaupunkiin takanapani rikkouduttua tienpäällä. Sen ansiosta olin saapunut hostelliini kolme tuntia ennen kuin Andien vuoriston kenties kaikkein parhaimmin tuntevat pyöräilijät, legendaariset Harriet ja Neil Pikes lensivät takaisin kotiinsa Englantiin. Kuinka hieno kohtaaminen se olikaan ja heidän ja sekä kahden muun pyöräilijän kanssa juttelimme myöhään iltaan asti. Tästä eteenpäin, Argentiinan asti tulisin usein polkemaan Pikesien kartoittamilla reiteillä, eikä minun tarvitsisi itse viettää tuntikausia internetin sateliittejä tutkien. He, langanlaihat ja sitkeät seikkailijat jos jotkut ovat kovaperseisiä vuoripyöräilijöitä ja ovat tehneet valtavan työn auttaakseen muita pyöräilijöitä löytämään Andien hienoimmat reitit(andesbybike.com). He valitsevat kaikkein hienoimpia ja usein myös haastavimpia reittejä, joilla he uskovat olevan mahdollista pyöräillä. Aina heidän uskomuks...
Lue lisää

Argentiina-Chile

Kuva
Argentiinan raja-asemalla virkailijat surffasivat rennosti internetissä. He leimasivat letkeästi passini ja kun olin ainoa asiakas, oli heillä myös aikaa rupatella kanssani ja jakaa vinkkejä tulevasta taipaleesta. Kivenheiton päässä jäimme lepäämään raja-aseman majataloon. Viikonloppu helli aluetta kenties koko vuoden suotuisimmalla ulkoilusäällä. Lumet olivat sulaneet jo yli 6000 metrin korkeudestakin, kesäaurinko paistoi korkealta, eivätkä vuodenvaihteen vuotuiset ukonilmatkaan olleet vielä saapuneet alueelle. Majatalo oli täynnä vuorikiipeilijöitä. Kymmenet kaupunkilaiset olivat tulleet testaamaan taitojaan ja tahtoaan vuorilla. San Franciscon huippu lähellä raja-asemaa on yksi maailman helpoimpia kuusitonnisia, johon pääsee periaatteessa niinkin yksinkertaisesti kuin kävelemällä ylös kivistä mäkeä pitkin. Korkea ilmanala tekee tehtävästä kuitenkin niin vaativan, että kovin moni patikoijista palaa alas vuoristotautisena ja haaveenaan yhä elämänsä ensimmäisen kuusitonnisen huiputus. ...
Lue lisää

Brasilia

Kuva
Reitti: Fortaleza – Iguape – Prainha do Canto Verde - Aracati – Natal – Pipa -   Baia Formosa  Niin siinä sitten kävi, että Brasilian aurinkoiset rannat houkuttelivat meitä enemmän kuin Patagonian jäiset syyssateet. Olisimmehan me tietysti voineet hytistä jäätikköjen rajaamilla Tyynenvaltameren kallioilla pingviinien kanssa, mutta emme mieltäneet siinäkään olevan mitään väärää, jos nauttisimme Atlantin lämpimillä aalloilla surffailusta bikinityttöjen seurassa. Suunnittelimme yhdistävämme yhteiset harrastuksemme, pyöräilyn ja surffaamisen. Pohjois-Atlantin talvimyrskyt pumppaavat tammi-helmikuussa aaltoja Brasilian pohjoisrannikolle, joten päätimme lentää Fortalezaan.  Puhuin edellisessä matkatarinassani joidenkin chileläisten viileän oloisesta suhtautumisesta ohikulkijaan. Istuimme nyt Santiagon lentokentälle kulkevaan bussiin. Lähetin ikkunasta lentosuukon meille liput myyneelle söpölle tytölle ja vilkutin jäähyväiset hänen työtoverilleen, vanhalle miehelle, joiden ...
Lue lisää