Polkupyörällä maailman ympäri - kuvitus

Tämä on suurprojekti joka on työn alla ja vaatii miulta kymmenien tuhansien kuvien läpikäymisen. 

Tämän valmistumista odotellessamme voimme vaikka hymyillä leveästi!

Kirjaakin sopii lukea kuvia odotellessa. Sen voi ostaa itselleen webbisaitiltani: jukkasalminen.com




Kuukauden suosituimmat

Kirjeitä Etelä-Amerikasta - kuvitus

Kuva
Kirjeitä-Etelä Amerikasta kirja on taiteellinen kuvaus käsittämättömän kauniista polkupyörämatkasta Andien vuoristossa ja Brasilian hiekkarannoilla.  Matkan ensimmäisen vuoden ajan Jukka Salminen etsi Andien kätkettyjä helmiä polkemalla syrjäisiä reittejä jopa yli 5000 metrin korkeudella. Reissumiehen matka kulki huikeissa maisemissa sitkeiden laamojen ja mantereen alkuperäisasukkaiden, vuoriston intiaanien jylhillä sydänmailla. Amazonin altaan laitamilla Jukka polki halki villin huumeiden viljelysalueen ja sai siellä aavikkojen karuuteen kaivattua vaihtelua trooppisen sademetsän lämmöstä ja ympäristön vihreästä eloisuudesta.  Brutaalien vuoriteiden rasituksilta Jukan pelasti lopulta hänen hyvän ystävänsä Tomin saapuminen matkaseuraksi tien päälle. Siitäpä se veijaritarina vasta syntyikin, kun kaverukset päättivät yhdistää pyörällä kulkemiseen heidän yhteisen harrastuksen, valtameren aalloilla surffaamisen. Ystävykset ostivat Brasiliasta surffilaudat ja rakensivat viemäriputki...
Lue lisää

500 kilometrin perhepyörämatkalla Portugalissa

Kuva
Perheen pienimmän kummitädin kutsu, täydellinen ilmasto, lyhyet etäisyydet ja maan monipuoliset maastot rantoineen ja vuoristoineen saivat meidät valitsemaan kesälomakohteeksemme Portugalin. Olimme ensimmäisellä yhteisellä pyörämatkalla tyttöystäväni Helmin ja hänen tyttären Hillan kanssa. Olin valmistellut lyhyttä matkaa pitkään ja hartaasti, jotta me kaikki saattaisimme siitä nauttia. Haastavin seikka ratkaistavaksi oli miten kahdeksanvuotias pikkutyttö kulkisi kanssamme. Ratkaisuksi muodostui sähköistetty lastenpyörä.  Hillan sähköpyörän akku jäi Helsinki-Vantaan lentoasemalle, sillä matkustajalentokoneessa ei saa kuljettaa niin suurta akkua. Sen vuoksi olimme viettäneet jo muutaman päivän Hillan kummitädin Saaran luona lähellä Lissabonia. Onneksi löysin avuliaan sähköpyöräkauppiaan kaupungista ja uusi itse tehdyltä pommilta näyttävä sähkömiehen kasaan panema akku saapui viimein perille. Matkamme alkoi. Kun olimme polkeneet ulos Cascaisin sekavasta turistikaaoksesta ja saapuneet...
Lue lisää

Brasilia

Kuva
Reitti: Fortaleza – Iguape – Prainha do Canto Verde - Aracati – Natal – Pipa -   Baia Formosa  Niin siinä sitten kävi, että Brasilian aurinkoiset rannat houkuttelivat meitä enemmän kuin Patagonian jäiset syyssateet. Olisimmehan me tietysti voineet hytistä jäätikköjen rajaamilla Tyynenvaltameren kallioilla pingviinien kanssa, mutta emme mieltäneet siinäkään olevan mitään väärää, jos nauttisimme Atlantin lämpimillä aalloilla surffailusta bikinityttöjen seurassa. Suunnittelimme yhdistävämme yhteiset harrastuksemme, pyöräilyn ja surffaamisen. Pohjois-Atlantin talvimyrskyt pumppaavat tammi-helmikuussa aaltoja Brasilian pohjoisrannikolle, joten päätimme lentää Fortalezaan.  Puhuin edellisessä matkatarinassani joidenkin chileläisten viileän oloisesta suhtautumisesta ohikulkijaan. Istuimme nyt Santiagon lentokentälle kulkevaan bussiin. Lähetin ikkunasta lentosuukon meille liput myyneelle söpölle tytölle ja vilkutin jäähyväiset hänen työtoverilleen, vanhalle miehelle, joiden ...
Lue lisää

Peru 4

Kuva
Reitti: Lima - Carratera Central – Huancaya – Acobambilla – Huancavelica - Ayacucho Uskomatonta, että olin polkenut 2.5 viikkoa syrjäisillä teillä, joilla kulki vain muutama auto päivässä ja joskus liikennettä ei ollut lainkaan ja nyt pyöräni hajosi sellaisessa kohdassa, josta oli vain alamäkeä Limaan. Sain laskettua 70 kilometriä Chosicaan, eli Liman laitamille asti, jossa takanavan vauhtipyörä sanoi sopimuksensa irti lopullisesti ja kammet pyörivät nyt vain tyhjää. Kun taksi 40 kilometrin päähän Liman keskustaan maksoi vain 8 euroa, jatkoin matkaa puheliaan taksikuskin seurassa. Mitä lähemmäksi Tyynenmeren rannikkoa Carlos ajoi, sitä utuisemmaksi taivas muuttui. Kun saavuimme Liman harmaisiin, betonisiin ja tiiviksi halvalla rakennettuihin lähiöihin, oli utu jo niin paksua, että taivas oli väriltään täysin tuota samaa harmautta. Taksikuski kertoi minulle, ettei Limassa näe aurinkoa kuin noin kymmenenä päivänä vuodessa ja tähtiä ja kuuta ei koe koskaan. Kuun ja tähdet peittelee Tyynen...
Lue lisää

Fillareilla Virossa

Kuva
  Kun jalkapohjani olivat tulehtuneet juoksemisesta ja tyttöystäväni Helmi oli lähdössä elämänsä ensimmäiselle pyörämatkalle, en tällä kertaa laisinkaan haaveillut kaukaisista ja korkeimmista vuoristoista, vaan suuntasin huomioni lähelle, jonne olisi edullista ja yksinkertaista matkustaa. Katseeni kiinnittyi kartalla heti Viroon, jossa en ollut koskaan ollut ja jonka pitkä rantaviiva ja sisämaan metsät lupasivat mielenkiintoisia seikkailuja. Reittimme tuli olemaan Tallinna-Haapsalu-Pärnu-Tallinna ja matkaa kertyi 600 kilometriä. Polkaistuamme kohti länttä Tallinnan upeasta vanhasta kaupungista, olemukseni täytti tuntemus tienpäällä olosta, matkamiehen näennäisesti vapaasta elämästä, jossa ei tiedä minkälaisessa keittiön sisustuksessa syö seuraavat eväänsä ja missä painaa yöllä päänsä tyynyyn. Tallinnan laitamat vilkuttivat meille miljoonien eurojen huviloineen. Omat suunnitelmamme olivat yksinkertaisempia; ilman sen suurempaa valmistelua, kulkisimme reiteillä mahdollisimman lähellä...
Lue lisää

Peru-Chile-Bolivia

Kuva
Reitti: Arequipa – Mollendo – Arica – Putre - Parque Nacional Lauca - Reserva Natural Las Vicunas-Parque Nacional Volcan Isluga - Colchane– Lliga - Salar de Uyuni - San Juan-Laguna Colorada - San Pedro de Atacama Olin leikkinyt korkeilla vuorilla ja kun väsymys tulee usein viivästyneenä, vuoret koettelivat nyt vuorostaan minua. Olin herännyt aikaisin ja käynyt jo kahvilassa kirjoittamassa pian julkaistavaa juttua. Tiesin, että olisin tienpäällä liemessä sekä kirjoitusten, että jalkojeni kanssa, mutta tunsin, että minun tulee nyt kulkea yhdessä sveitsiläisperheeni kanssa. Tuo sanaton ymmärrys sytytti innon polkea. Kaiken touhuamisen keskellä olin päivittäin pysähtynyt hetkiksi puistonpenkille tai nostanut kahvilassa katseeni tietokoneen näytöltä ja siten antanut Arequipan kiihkeän kaupunkielämän, aistikkaan vaalean arkkitehtuurin ja  tyylikkäiden kaupunkilaisten olemuksen virrata puhtaana kokemisen kenttääni. Pakkasin nyt laukut ja suuntasin Arequipan keskusaukiolle, jossa perhe odo...
Lue lisää

Indonesia - Sumatra

Kuva
Päiväntasaajalla 6000 kilometrin levyiseksi ketjuksi levittäytyvä maailman suurin saaristo Indonesia on kautta vuosisatojen kiehtonut matkaajia. Niin minuakin, muistan kuinka lapsena opettelin karttakirjasta Indonesian saarten nimiä, katselin väentiheyskartalta Jaavan pikimustaa väestökeskittymää ihmetellen miten ihmiset mahtuvat kulkemaan siellä ja kasvillisuuskartan syvä vihreys Borneon saaren kohdalla sai mielikuvitukseni tunkeutumaan viidakon kätköihin. Taluttaessani pyörääni Sumatralle kulkevaan lauttaan, oli tuo viidentoista vuoden takainen päiväuneni vain viiden tunnin merimatkan päässä.  Lauttamatkan aikana tapahtunut muutos infrastruktuurissa oli valtava. Varakkaan Penangin ilmastoidut talot muuttuivat hökkeleiksi, sileä asvaltti kuopiksi ja ostoskeskukset pikkukioskeiksi. Kaaosmaisessa liikenteessä Penangin järjestys oli niin ikään kaukainen muisto, sillä Pohjois-Sumatralla kaksikaistainen tie oli joskus nelikaistainen menosuuntaan ja kaistaton toiseen. Rekat pysähtyivät ...
Lue lisää

Pohjois-Etiopia

Kuva
Etiopia mielletään köyhyyden, nälänhätien ja sotien maaksi, jonka mediakuvaa kiillottavat useimmiten vain maan ylivertaiset kestävyysjuoksijat. Etiopia on kuitenkin ainutlaatuinen Afrikan maa. Se on yksi maailman vanhimpia valtioita ja ainut Afrikan maa, jota eurooppalaiset eivät ole koskaan valloittaneet kokonaan. Etiopia on kahvin kotimaa ja sitä on sanottu myös ihmislajin kehdoksi. Maassa on enemmän historiallisia nähtävyyksiä kuin koko Saharan etelänpuolisessa Afrikassa yhteensä ja se on ollut aikoinaan yksi maailman kehittyneimpiä sivilisaatioita. Tänäkin päivänäkin etiopialainen kulttuuri on varsin omalaatuinen: Etiopiassa eletään nyt vuotta 2000 ja etiopialaisessa vuodessa on 13 kuukautta, etiopialaiset kirjoittavat ainutlaatuisilla aakkosilla ja puhuvat kieltä jota muut eivät ymmärrä. He saavat energiansa syömällä hapanta injeraa leipää, jota sitäkään ei löydy mistään muusta maasta. Kristinuskoakin tämän maan asukkaat tulkitsevat ainutlaatuisella tavalla. Vuoristoinen maa on Af...
Lue lisää

Peru 2

Kuva
  Reitti: Huaraz – Yungay – Chacas – Carhuaz - Huaraz  Olin edellisenä iltana saapunut bussilla Huarazin kaupunkiin takanapani rikkouduttua tienpäällä. Sen ansiosta olin saapunut hostelliini kolme tuntia ennen kuin Andien vuoriston kenties kaikkein parhaimmin tuntevat pyöräilijät, legendaariset Harriet ja Neil Pikes lensivät takaisin kotiinsa Englantiin. Kuinka hieno kohtaaminen se olikaan ja heidän ja sekä kahden muun pyöräilijän kanssa juttelimme myöhään iltaan asti. Tästä eteenpäin, Argentiinan asti tulisin usein polkemaan Pikesien kartoittamilla reiteillä, eikä minun tarvitsisi itse viettää tuntikausia internetin sateliittejä tutkien. He, langanlaihat ja sitkeät seikkailijat jos jotkut ovat kovaperseisiä vuoripyöräilijöitä ja ovat tehneet valtavan työn auttaakseen muita pyöräilijöitä löytämään Andien hienoimmat reitit(andesbybike.com). He valitsevat kaikkein hienoimpia ja usein myös haastavimpia reittejä, joilla he uskovat olevan mahdollista pyöräillä. Aina heidän uskomuks...
Lue lisää

Peru 3

Kuva
Reitti: Huaraz – Ticlos – Cajatambo – Oyon – Marcapomacocha - Carratera Central Olin maannut hostellin sohvalla jo pitkään, kun yhä tarkastelin Cherryn ja Nathanin matkavalmisteluja. He kevensivät pyöriään sillä olimme matkalla huiman vaativille reiteille. Cherry oli ottanut neuvoistani vaariksi niin hyvin, että hän sai kevennettyä pyöräänsä 20 kiloa ja tulisi nyt kulkemaan minua kevyemmin. Uusi hostellissa tapaamamme matkaajaystävämme Nathan ei neuvoja tarvinnut, mutta häntäkin korkeiden vuorten haaste kutkutti niin, että hän puristi jo tarkoin harkituista varusteista pois viimeiset turhat kilot. Jojo oli valinnut vuorien sijaan tasaisen rannikon ja jatkoi matkaansa yksin. Olin makoillut sohvalla jo monta tuntia, kun ystäväni tulivat takaisin bussiyhtiöstä, jonka kautta he lähettivät 30 kiloa tavaraa odottamaan 1000 kilometrin päässä olevaan Ayacuchoon. He sanoivat olevansa valmiina lähtöön. Tunsin ettei kehoni ollut palautunut vielä vanhoistakaan rasituksista, mutta nousin sohvalta r...
Lue lisää