Polkupyörällä maailman ympäri - kuvitus

Tämä on suurprojekti joka on työn alla ja vaatii miulta kymmenien tuhansien kuvien läpikäymisen. 

Tämän valmistumista odotellessamme voimme vaikka hymyillä leveästi!

Kirjaakin sopii lukea kuvia odotellessa. Sen voi ostaa itselleen webbisaitiltani: jukkasalminen.com




Kuukauden suosituimmat

Kirjeitä Etelä-Amerikasta - kuvitus

Kuva
Kirjeitä-Etelä Amerikasta kirja on taiteellinen kuvaus käsittämättömän kauniista polkupyörämatkasta Andien vuoristossa ja Brasilian hiekkarannoilla.  Matkan ensimmäisen vuoden ajan Jukka Salminen etsi Andien kätkettyjä helmiä polkemalla syrjäisiä reittejä jopa yli 5000 metrin korkeudella. Reissumiehen matka kulki huikeissa maisemissa sitkeiden laamojen ja mantereen alkuperäisasukkaiden, vuoriston intiaanien jylhillä sydänmailla. Amazonin altaan laitamilla Jukka polki halki villin huumeiden viljelysalueen ja sai siellä aavikkojen karuuteen kaivattua vaihtelua trooppisen sademetsän lämmöstä ja ympäristön vihreästä eloisuudesta.  Brutaalien vuoriteiden rasituksilta Jukan pelasti lopulta hänen hyvän ystävänsä Tomin saapuminen matkaseuraksi tien päälle. Siitäpä se veijaritarina vasta syntyikin, kun kaverukset päättivät yhdistää pyörällä kulkemiseen heidän yhteisen harrastuksen, valtameren aalloilla surffaamisen. Ystävykset ostivat Brasiliasta surffilaudat ja rakensivat viemäriputkista niill
Lue lisää

500 kilometrin perhepyörämatkalla Portugalissa

Kuva
Perheen pienimmän kummitädin kutsu, täydellinen ilmasto, lyhyet etäisyydet ja maan monipuoliset maastot rantoineen ja vuoristoineen saivat meidät valitsemaan kesälomakohteeksemme Portugalin. Olimme ensimmäisellä yhteisellä pyörämatkalla tyttöystäväni Helmin ja hänen tyttären Hillan kanssa. Olin valmistellut lyhyttä matkaa pitkään ja hartaasti, jotta me kaikki saattaisimme siitä nauttia. Haastavin seikka ratkaistavaksi oli miten kahdeksanvuotias pikkutyttö kulkisi kanssamme. Ratkaisuksi muodostui sähköistetty lastenpyörä.  Hillan sähköpyörän akku jäi Helsinki-Vantaan lentoasemalle, sillä matkustajalentokoneessa ei saa kuljettaa niin suurta akkua. Sen vuoksi olimme viettäneet jo muutaman päivän Hillan kummitädin Saaran luona lähellä Lissabonia. Onneksi löysin avuliaan sähköpyöräkauppiaan kaupungista ja uusi itse tehdyltä pommilta näyttävä sähkömiehen kasaan panema akku saapui viimein perille. Matkamme alkoi. Kun olimme polkeneet ulos Cascaisin sekavasta turistikaaoksesta ja saapuneet vap
Lue lisää

Fillareilla Virossa

Kuva
  Kun jalkapohjani olivat tulehtuneet juoksemisesta ja tyttöystäväni Helmi oli lähdössä elämänsä ensimmäiselle pyörämatkalle, en tällä kertaa laisinkaan haaveillut kaukaisista ja korkeimmista vuoristoista, vaan suuntasin huomioni lähelle, jonne olisi edullista ja yksinkertaista matkustaa. Katseeni kiinnittyi kartalla heti Viroon, jossa en ollut koskaan ollut ja jonka pitkä rantaviiva ja sisämaan metsät lupasivat mielenkiintoisia seikkailuja. Reittimme tuli olemaan Tallinna-Haapsalu-Pärnu-Tallinna ja matkaa kertyi 600 kilometriä. Polkaistuamme kohti länttä Tallinnan upeasta vanhasta kaupungista, olemukseni täytti tuntemus tienpäällä olosta, matkamiehen näennäisesti vapaasta elämästä, jossa ei tiedä minkälaisessa keittiön sisustuksessa syö seuraavat eväänsä ja missä painaa yöllä päänsä tyynyyn. Tallinnan laitamat vilkuttivat meille miljoonien eurojen huviloineen. Omat suunnitelmamme olivat yksinkertaisempia; ilman sen suurempaa valmistelua, kulkisimme reiteillä mahdollisimman lähellä ran
Lue lisää

Malesia ja Thaimaa

Kuva
Hua Hinistä alkaneena pyöräilypäivänä tien vasenta puolta reunustivat majesteettiset kookospalmut ja niiden lomasta pilkistivät autiot hiekkarannat ja horisonttiin asti jatkuva meri. Tien oikealla puolella kookospalmurivin välistä pilkotti riisipellot puhveleineen ja taustalla nousivat vihreät jyrkkäpiirteiset vuoret. Lähes jokainen pikkukylän asukas vilkutti ja tervehti minua. Lapset lopettivat jalkapallon, pingiksen tai muun leikin peluun ja raikuvilla huudoillaan saattoivat minua eteenpäin. Koiratkin heräsivät päiväuniltaan ihmettelemään ohikulkevaa veivaajaa. Moottoriteillä vietettyjen päivien jälkeen pienellä tiellä polkeminen vihreässä kansallispuistossa oli matkani ensimmäinen mieltä kohentava pyöräilykokemus. Täydellisen ajopäivän päätteeksi majapaikan etsintä oli tosin mennä kirjaimellisesti perseelleen. Etsin Pracphua Khriri Khanista yösijaa, kun 20-vuotias mopopoika pysähtyi kysymään mitä etsin. Hän lupasi tarjota majapaikan hänen talostaan, sillä iso talo olisi vapaa vanhem
Lue lisää

Brasilia

Kuva
Reitti: Fortaleza – Iguape – Prainha do Canto Verde - Aracati – Natal – Pipa -   Baia Formosa  Niin siinä sitten kävi, että Brasilian aurinkoiset rannat houkuttelivat meitä enemmän kuin Patagonian jäiset syyssateet. Olisimmehan me tietysti voineet hytistä jäätikköjen rajaamilla Tyynenvaltameren kallioilla pingviinien kanssa, mutta emme mieltäneet siinäkään olevan mitään väärää, jos nauttisimme Atlantin lämpimillä aalloilla surffailusta bikinityttöjen seurassa. Suunnittelimme yhdistävämme yhteiset harrastuksemme, pyöräilyn ja surffaamisen. Pohjois-Atlantin talvimyrskyt pumppaavat tammi-helmikuussa aaltoja Brasilian pohjoisrannikolle, joten päätimme lentää Fortalezaan.  Puhuin edellisessä matkatarinassani joidenkin chileläisten viileän oloisesta suhtautumisesta ohikulkijaan. Istuimme nyt Santiagon lentokentälle kulkevaan bussiin. Lähetin ikkunasta lentosuukon meille liput myyneelle söpölle tytölle ja vilkutin jäähyväiset hänen työtoverilleen, vanhalle miehelle, joiden kanssa olimme jutel
Lue lisää

Indonesia - Sumatra

Kuva
Päiväntasaajalla 6000 kilometrin levyiseksi ketjuksi levittäytyvä maailman suurin saaristo Indonesia on kautta vuosisatojen kiehtonut matkaajia. Niin minuakin, muistan kuinka lapsena opettelin karttakirjasta Indonesian saarten nimiä, katselin väentiheyskartalta Jaavan pikimustaa väestökeskittymää ihmetellen miten ihmiset mahtuvat kulkemaan siellä ja kasvillisuuskartan syvä vihreys Borneon saaren kohdalla sai mielikuvitukseni tunkeutumaan viidakon kätköihin. Taluttaessani pyörääni Sumatralle kulkevaan lauttaan, oli tuo viidentoista vuoden takainen päiväuneni vain viiden tunnin merimatkan päässä.  Lauttamatkan aikana tapahtunut muutos infrastruktuurissa oli valtava. Varakkaan Penangin ilmastoidut talot muuttuivat hökkeleiksi, sileä asvaltti kuopiksi ja ostoskeskukset pikkukioskeiksi. Kaaosmaisessa liikenteessä Penangin järjestys oli niin ikään kaukainen muisto, sillä Pohjois-Sumatralla kaksikaistainen tie oli joskus nelikaistainen menosuuntaan ja kaistaton toiseen. Rekat pysähtyivät poik
Lue lisää

Matkalle

Kuva
Kyynel valui alas vasenta poskeani. En itkenyt ilosta saati surusta, mutta hetki oli koskettava. En voinut kohdistaa koskettavaa hetkeä mihinkään tunteeseen tai asiaan. En tuntenut halua jättää mitään taakseni kotona, enkä kaivannut mitään Afrikasta, jonne olin menossa. Oli kuin en jättäisi mitään taakseni, enkä olisi menossa mihinkään. Ehkei hetki ollut edes tunne, sillä vaikka koin jotakin voimakkaasti, en tosiaankaan voinut kohdistaa hetkeä mihinkään. Oli lähtökiihdytys, en ollut vielä ilmassa, mutta vauhti oli jo niin kova ettei takaisin paluutakaan ollut. Kenties kyynel valui sydämestäni, joka tiesi, että oikea aika jatkaa matkaa oli tullut. Koin hieman samoin yli 1.5 vuotta aiemmin, kun Etiopiassa valvotun yön jälkeen kävi selväksi etten voisi jatkaa matkaa ja olisi aika palata kotiin. En ollut pettynyt matkan keskeytymisestä, enkä iloinnut kotiinpaluusta. Silloinkin asiat olivat vain kehittyneet omaan luonnolliseen täyttymykseensä.  Vuonna 2005 sain päähänpistomaisesti idean pyö
Lue lisää

Indonesia - Jaava jaBali

Kuva
Indonesia on maailman suurin saaristo, Kaakkois-Aasian suurin maa, maailman neljänneksi väkirikkain valtio, väkirikkain muslimivaltio ja kilpailee rikkaimman faunan ja floran tittelistä Brasilian kanssa. Indonesia on jakautunut valtio taloudellisesti, väestöllisesti sekä maantieteellisesti. Jaavan saari käsittää vain 6 prosenttia maan pinta-alasta, mutta asuttaa puolta Indonesian väestöstä, eli 120 miljoonaa asukasta alueella, jonka pinta-ala on 40 % Suomen alasta. Sain kokea maailman tiheimmän asutuksen kiroukset matkallani Jakartasta Bogoriin. Kuuden kymmenen kilometrin matka oli ruuhkainen, kokonaan asuttu ja ihmisvilinä niin tiheää ettei moista koe Suomessa kuin joulumyynneissä. Indonesia sijaitsee Intian- ja Euraasian mannerlaatan törmäysvyöhykkeessä ja alue on hyvin tuliperäistä. Yksistään Jaavalla on 120 tulivuorta, joista noin 30 on yhä toimivia. Sateet ovat saarella säännöllisiä ja vulkaaninen maaperä on maailman hedelmällisimpiin kuuluva. Halusin kokea edellä mainittujen teki
Lue lisää

Kenia

Kuva
Laskettuani ensi metrit alas kohti Nairobin keskustaa, mielessäni eivät olleet edessä odottavat kymmenet tuhannet kilometrit, vaan huoli ovatko kaikki tarvittavat varusteet varmasti matkassa mukana, pultit ja mutterit kiristetty ja olenko hoitanut rästissä olleet lähtövalmistelut niin, että voin keskittyä vain polkemiseen. Ensimmäisessä ylämäessä mahdolliset mielikuvani pyörämatkailun hurmasta karisivat heti alkuunsa. Aurinko porotti suoraan kohti kasvojani, jalkojani rasitti 30 kilometrin nousu, pakokaasut pistelivät nenässäni, pöly tunkeutui silmiini, kuopat testasivat pujottelijan taitojani ja kello neljän ruuhkan väsyneet ja kiireiset kuljettavat järjestivät minulle useita kananlihalle käsivarteni nostaneita läheltä piti tilanteita. Sade alkoi tauota vihreän metsän ytimessä, jossa pääkaupungin autojen pauhu muuttui lintujen viserrykseen ja pakokaasujen katku sateen puhdistaman metsän raikkauteen. Pian edessäni avautui tuttu näkymä puolentoista vuoden takaa alas Afrikan hautavajoama
Lue lisää

Pakistan

Kuva
Pakistanin matkani alkoi antibioottikuurilla. Pysähdyin Lahoreen viikoksi tappamaan mahastani Intian matkamuistojani. Kiitos sveitsiläiselle lääketieteelle, pian olin taas täydessä iskussa. Lahoresta pois pyöräily oli kuin mistä tahansa kehitysmaan suurkaupungista ulos rämpiminen. Kapea kaksikaistainen tie oli ruuhkainen ensimmäiset 16 km ja pyöräily ei ollut nautinnollista ilman happinaamaria, korvatulppia ja silmälappuvideoita. Päivän päätteeksi saavuin Pattokiin, jonka vihannesmarkkinoilla koin yllätyksen, kun myyjä tarjosi ostokseni ilmaiseksi. Mutkien kautta päädyin 24 tuntia auki olevan huoltoaseman ravintolan kulmaan nukkumaan. Vaikeaa nukkumisesta tekivät jatkuvasti 20 metrin päästä lähtevät ja saapuvat rekat, sekä ravintolassa ruokailevat miehet, jotka tuijottivat jokaista liikettäni ja laukuistani vetämiäni tavaroita. Sillointällöin he tulivat viereeni syömään, juttelemaan ja utelemaan. Yritin olla huoltoaseman nurkassa kuin kotonani, enkä piitannut nauruista ja tutkivista ka
Lue lisää